’’Puhunta rakentuu kahden ihmisen välille, ja ellei todellista keskustelukumppania ole, puhuja olettaa sellaiseksi henkilön, joka on hänen oman sosiaalisen ryhmänsä ns. normaali edustaja. Sana on suunnattu keskustelukumppanille: kuuluu hän samaan sosiaaliseen ryhmään tai ei, on asemaltaan ylempi tai alempi, on hän puhujan kanssa läheisissä sosiaalisissa suhteissa tai ei ole. Abstraktia keskustelukumppania, ns. ihmistä sinänsä ei voi olla; hänen kanssaan meillä ei olisi yhteistä kieltä, ei kirjaimellisessa eikä kuvaannollisessa mielessä.

’’Oikeusnäkemys on uskoakseni rationaalisesti tyydyttävin moraaliteoria. Se ohittaa kaikki muut teoriat siinä, miten se valaisee ja selventää toisiimme kohdistuvien velvollisuuksien perustaa ja ihmisen moraalin alaa. Tässä sillä on parhaat argumentit ja perustelut puolellaan. Tietysti, jos olisi mahdollista osoittaa, että vain ihmiset mahtuvat sen moraalin piiriin, olisi kaltaiseni henkilön, joka uskoo eläinten oikeuksiin, pakko etsiä uutta teoriaa muualta.

Kestävästä kehityksestä on nyttemmin tullut yleinen kattokäsite kaikille hyville tavoitteille, joita viralliset toimijat asettavat. On kuitenkin vaikea päästä perille siitä, mitä kaikkea kestävä kehitys on ja mikä ei sitä ole.

Jokaisella yhteisöllä on luonnonympäristönsä, jonka tarjoamat resurssit ja synnyttämät uhat ovat muokanneet yhteisöä. Tässä mielessä luonnolla on suuri poliittinen ja kulttuurinen merkitys. Luonnon olosuhteet ovat vaikuttaneet ja kietoutuneet kulttuurin muotoihin, yhteisön valtasuhteisiin ja perinteisiin. Luontoa ja kulttuuria, ympäristöä ja yhteisöä on mahdoton irrottaa toisistaan.

Yksityistämisestä ja julkisista palveluista käytävää keskustelua voi motivoida monista näkökulmista. Se tuo esiin talouden ja politiikan suhteen: millainen toiminnan ja vallan tasapaino niiden välillä on tai pitäisi olla?

Talouden vapauttamisen perusteena käytetty talouden tehostumisen argumentti on pohjautunut siihen, että yritysten katsotaan toimivan tehokkaimmin silloin, kun ne voivat tavoitella omaa itsekästä etuaan ilman valtion ohjailua ja väliintuloja. Rationaalisen taloudellisen toimijan oletus viedään tällöin yritystasolle. Ei ole kuitenkaan yhtä yksiselitteistä yrityksen etua. Yritystä voi johtaa esimerkiksi joko omistajien, asiakkaiden tai työntekijöiden etua ensisijaisesti tavoitellen (tai miksei myös yhteistä kollektiivista tai ekologista hyötyä silmällä pitäen).

Eräs tunnettu tutkimus on perustunut peliteoreettiseen kokeeseen, jota voi testata myös opiskelijoiden kanssa:

Koeasetelmaan kuuluu kaksi osallistujaa ja jaettavissa oleva todellinen panos (tutkijan lahjoittama rahasumma, makeisia tms.). Toinen osallistujista on ehdottaja, joka voi tarjota toiselle 0–100 % kokonaissummasta, toinen on vastaanottaja, joka joko hyväksyy tai hylkää tarjouksen. Jos vastaanottaja hyväksyy tarjouksen, molemmat saavat osuutensa, jos hylkää, kumpikaan ei saa mitään.

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä on monenlaisia. Tulevaisuuden skenaarioiden rakentaminen on vain yksi niistä, joskin hyvin suosittu. Tieteenala on kehittänyt useita metodeja skenaarioiden rakentamiseen, mutta pohjimmiltaan skenaario on yksinkertaisesti mahdollisten tapahtumien horisontti: kuvaus jostakin mahdollisesta tulevaisuuden tilanteesta sekä prosesseista, joiden kautta tästä voidaan päätyä sinne. Tässä mielessä skenaarioiden rakentaminen on versio utopioiden ja dystopioiden hahmottelusta.

Ideologiaa voi kutsua maailmankuvan ja -katsomuksen yhteen osa-alueeseen (yhteiskuntaan) kohdistuneeksi linssiksi: se kertoo, millainen yhteiskunta on ja millainen olisi hyvä yhteiskunta. Ideologioissa on tässä suhteessa eroa: toiset ovat hyvin laajoja ja luovat yhteiskunnan lisäksi kuvaa myös ihmisestä tai luonnosta. Niihin voi liittyä tietynlainen ihmiskäsitys (kuten esim. sosialismiin, liberalismiin, konservatismiin ja uusliberalismiin), joka pyrkii kertomaan, millainen ihminen on, mitä hän tavoittelee ja mikä hänelle on hyväksi.

Keskustelun avaaminen:
Ajankohtainen keskustelunaihe on terrorismi. Se on helppo motivoida ja käynnistää valikoitujen sanomalehti- tai tv-uutisten kautta. Samalla voidaan pohtia sodan käsitettä. Missä mielessä terrorismin vastainen sota on sotaa?
Mistä nimitys tulee?