Länsimaisessa filosofiassa ja metafysiikassa tyypillisiä tapoja jäsentää maailmaa ovat olleet esimekiksi:
A. rakenteelliset selitykset: ilmiöitä määritellään yksilöllisinä tai jaetaan kategorioihin, esim.
1) yksilölliset määritelmät (ilmiön ainutkertaisuus, olemus, identiteetti,
stereotypiat)
2) dualismit / kaksinaisuudet / polariteetit (vastakkainasettelut)

Kulttuuri- ja uskontotieteilijöiden mukaan ihmisyhteisöille on tyypillistä nähdä
maailma symbolisten järjestysten kautta. Ilmiöt ymmärretään asettamalla niille paikka kategorioissa.

Uskonnollisia kategorioita ovat olleet esimerkiksi
– pyhä – profaani
– yliluonnollinen – luonnollinen
– kuolematon – kuolevainen
– täydellinen – epätäydellinen.

Eri kulttuurien maailmankuvia tutkitaan antropologiassa ja
kulttuurintutkimuksessa.

Perusongelma: jos katselemme maailmaa perspektiivisesti ”linssin läpi”, onko jokainen näkökulma maailmaan yhtä hyvä?

Vastauksia:
Relativismi tai subjektivismi: näkökulmat ovat erilaisia ja toisiinsa vertautumattomia.
– Tieto on suhteellista. (Onko myös etiikka suhteellista?)

Mm. psykologiassa, kognitiotieteessä ja transsendentaalifilosofiassa tutkitaan, miten ihmisen tietoisuus rakentaa (konstituoi) havaintomme maailmasta.

Kurssi arvostellaan oppimispäiväkirjan, kokeen ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Oppimispäiväkirjan ja kokeen keskiarvo muodostaa numeron perustan, ja tuntiaktiivisuus voi vaikuttaa siihen korottavasti tai laskevasti.

Jos osallistujia on sopivasti (esimerkiksi maksimissaan 12), jakaudutaan kahteen ryhmään, jotka asettuvat istumaan toisiaan vasten. Kunkin edessä voi olla pöytä muistiinpanojen tekemistä varten. Jos osallistujia on enemmän kuin kahteen ryhmään mahtuu, otetaan väittelytiimeihin 3–5 jäsentä ja annetaan muille tarkkailijoiden rooli. Tarkkailijoille annetaan tehtäväksi arvioida väittelyn kulkua kriittisesti (muistiinpanoja tehden) ja antaa siitä oma arvionsa sekä äänestää lopuksi voittajasta.

Tekstien lukemista voi evästää esim. seuraavanlaisilla tukikysymyksillä:
– Mikä on tekstin tai tekstijakson tärkein käsite tai sen pääkäsitteet?
– Miten määrittelisit tekstin tärkeimmän käsitteen tai tärkeimmät käsitteet?
– Ilmaise omin sanoin (muutamalla lauseella), mitä kirjoittaja tarkoittaa.
– Mikä on se kysymys, johon teksti (tai sen osa) pyrkii vastaamaan?
– Miten kirjoittaja perustelee väitteensä? Mitkä periaatteet hän esittää? Onko poikkeuksia, vastaesimerkkejä?

Lämmittelykortit ovat yksi helppo aktivoinnin muoto. Niillä tarkoitetaan korttipakkaa tai kuvasarjaa, jossa on 15–50 erilaisella kuva-aiheella varustettua korttia. Samoja kortteja tai kuvia voi olla mukana useampia, niin että korttien määrä on esimerkiksi kaksi kertaa opetusryhmän koko, tai ainakin yli 20 korttia.

Aktivoivaa opetusta voidaan tukea muutamilla yksinkertaisilla periaatteilla.